ROOPE ON SAITA FINGLISHILLE



En voi olla ottamatta kantaa Roope Jussilan (HS 24.8.1996) ja Pentti Leinon (HS 30.6.1996) kirjoituksiin kielemme alati muuttuvasta asemasta. Jussilan tekstistä paistaa ylivoimainen inho kaikkia ulkomaalaisia sanoja vastaan, kun taas Leino sanoo: "Lainasanat kyllä muuttavat kieltä, mutta eivät heikennä sitä."

Roope Jussila selittää englanninkielisten sanontojen kääntämättömyyttä kustannussyillä. Miten kahden tai kolmen sanan kääntäminen maksaisi hirmuisia summia? Tulkki suoriutuu työstä muutamassa minuutissa - kauhea rahanhukka! Syy on syvemmällä, kuluttajien mielissä. Elämme 1990-lukua, jolloin ihmisten päähän on iskostunut tietynlainen mielikuva mainonnasta. Tämän on huomannut mainostajien sankka joukko, joka psykologisesti käyttää kuluttajan alitajuntaa hyväkseen. jopa juro suomalainen ostaa mieluummin Kellogg's Corn Flakeseja kuin Eemelin maissihiutaleita. Jussila mainitsee myös eroottisten linjojen mainostekstit, jotka olisivat palvelevampia suomenkielisinä. Mielestäni on kuitenkin kiinnostavampaa lukea "One to one" kuin "Yksi yhdelle", perässä 0700-alkuinen palvelunumero 15,90 markkaa ja lisäksi paikallispuhelumaksu.

Jussila toteaa, että "englanninkielisestä nimestä on yritykselle hyötyä kansainvälisillä markkinoilla, mutta eiväthän Asko, Nokia ja Kemira huonoja ole". Asko on nimi, Nokia on kaupunki tai noki-sanan monikon partitiivi, mutta mikä hemmetti on Kemira? Kala? Kasvi? Onko kemira suomea? Ilmeisesti, toteaahan sentään Prahassa asti asuva Roope Jussila meille sen. Miksi hän muuten on jättänyt koto-Suomensa ja reissannut pois? Ovatko suomen kielen uudet lainasanat kuten easycallit olleet niin inhottavia, että hänen on täytynyt lähteä Keski-Eurooppaan lukemaan niitä säännöllisesti?

Liiallisuuksiin ei tietenkään saa mennä, siinä yhdyn Jussilaan. "Finnish Golf Finland" on ehdottomasti yksi yököttävimmistä tavoista lainata sanoja. Myös Jussilan mainitsema helluntalaisten slogan "Be there, feel it!" kuulostaa lähinnä Alivaltiosihteeri-huumorilta. Taitavat helluntalaisilla olla jäsenet vähissä, kun noin alas on vajottu. Näiden esimerkkien perusteella ei kuitenkaan saa leimata kaikkia lainauksia. Esimerkiksi Fazer Bakery kuulostaa hyvältä, joskin Jussila haluaisi ilmeisesti muuttaa sen muotoon "Konditoriaatti Karl Fazerin leiwonnais- ja suklaatikonwehtileipomo Suomen ruhtinaskunnan maassa". Koko tämä kielikeskustelukin alkaa vaikuttaa 1800-luvun venäläistämiskammolta.

Jussila ei ole kuitenkaan huomannut, että kansainväliset lainasanat eivät ole mikään uusi ilmiö. Kukaan ei ole kiinnittänyt huomiota jo aikoja olleisiin tuotteisiin, vai ovatko Aqua ja Vichy suomea? kukaan ei myöskään ajattele toiselta kannalta tätä asiaa. Ranskassa oli aikoinaan yleisenä sanana nenäliinalle suomalaisen nenäliinatuotteen nimi. Eivät ranskalaiset siitä äläkkää nostaneet. Roope Jussila ei sen sijaan ole ranskalainen, vaan kateellinen prahalainen suomalainen.

Jussilan mielestä yksi lainasanakiellon kriteereistä on, että "muuten katoaa kielemme foneettisuus, ellei sanontoja kirjoiteta niin kuin ne äännetään". jos Jussila haluaa, että kirjoitettaisiin "öpaut", "teik keö" ja "fak juu", eikö myös vierasperäisten ihmisten ja paikkojen nimet pitäisi kirjoittaa toisin? Oikein olisi siis kirjoittaa: "Yhdysvaltain entinen presidentti Zooz Bush asui Vait Haussissa Vosingtonissa." Mutta eikö muka ole kiellettyä käyttää sellaisia kirjaimia kuin z ja b, sillä ne eivät kuulu suomen kielen aakkosiin virallisesti. Olkoon George Bush siis Tsoots Push.

Äidinkielemme uhkana pidetään internettiä ja televisiota. Henkilökohtaisesti kuitenkin hakiessani tietoa netistä etsin ensin suomenkieliset sivut ja vasta toiseksi englanninkieliset, joten on aivan turhaa puolustella typeriä ideoitansa sillä, että internet on pelkkää englantia. Jos hakee tosissaan kotimaista materiaalia, niin sitä myös löytää. Televisiossa pyörii kieltämättä yhä enemmän ulkomaisia sarjoja ja elokuvia. Mutta itseäni eivät kiinnosta suomalaiset "ohjelmat", joissa 95 % puheesta on huutoa ja vähintään joka toinen sana kuuluu niihin, joista ala-asteella sai tuntikaupalla jälki-istuntoa. Sama pätee myös teatteriin. Syy ei siis ole kuluttajien, vaan palvelun tarjoajien.

Mielestäni oman äidinkieleni, suomen, asema ei ole millään tavoin heikentynyt, ainakaan minun elämäni aikana. Jos jokin uhkaa suomea, niin ruotsin kieli. En ole "pakkoruotsin" poiston kannalla, vaan että englanti ja ruotsi olisivat samalla viivalla koulujen kieltenopetuksessa. Jos halutaan eliminoida kielemme sabotoijia, ehdotan Roope Jussilan karkottamista maasta ja Pentti Leinon TV-ohjelmasarjaa kuvattavaksi. Tärkeämpää olisi kuitenkin muuttaa katukyltit ja tienviitat sekä maitopurkkitekstit ja passit yksikielisiksi. Jos niihin pitäisi jokin toinen kieli suomen lisäksi merkitä, tulisi sen olla englanti. Näin palveltaisiin alati yhtenevän Euroopan ja sen myötä myös Suomen kansainvälistä väkeä ja turisteja, jotka arvostavat maatamme.

En ymmärrä, että voi olla olemassa kaksi niin erilaista ihmistä kuin Roope Jussila ja Pentti Leino. Jälkimmäisen ajatusmaaima on ihanteellisen asiallinen ja asiantunteva, kun taas ensimmäinen purkaa pätemisen tarvettaan mitä naurettavimpiin mielipiteisiin, kuten englanninkielisten nimien boikotointiin. Helsingin Sanomain mielipidesivulla julkaistavista teksteistä ei edes makseta parin kympin palkkiota, joten en näe mitään syytä, miksi Jussila nolaa itsensä maan suurimmassa sanomalehdessä. Edes koulutustaan hän ei kehtaa ilmoittaa, jos häneltä sitä edes löytyy. Leino toteaa: "Suomen kieltä ei voi pitää muita kieliä parempana, mutta ei myöskään huonompana: kielet ovat yhtä hyviä." Yhdyn tähän siltä osin, että kaikki kielet ovat hyviä, mutta mielestäni suomen kaunis kieli on kuitenkin aina ehdoton ykkönen!


85 pistettä